Aistit

          Eikö ole ihan kesä? Kreetalla ollaan vielä kevään puolella, vaikka suomalaisen mittapuun mukaan olisi jo kesä. Suomessa ei olla vielä noin kesäistä. Vähän aikaa sitten oli vielä lumimaisema. 
         Teki niin hyvää nauttia väreistä ja myös tuoksuista. Meren, kasvien ja ruuan tuoksuja. Äänimaailmasta voin sanoa sen, että lintujen lauluääniä kuului aika paljon meidän parvekkeelle asti. Mieheni yritti kuvailla lintujen ääniä ja onnistui siinä aika hyvin. Aika moni ihminen ajattelee, miten paljon kuuro on menettänyt kun ei kuule lintujen ääniä. Asia on niin, että harva kuuro kaipaa sitä mitä ei ole koskaan kokenut/kuullut. Ei siis pidä sääliä kuuroja ko.asiasta. Näön menetys voi olla sen sijaan kova kokemus, sillä kuuro saa tietoa suurimmaksi osaksi näön avulla. Onneksi on olemassa tuntoaisti, joka muuttuu hyvin herkäksi kuurosokeilla. Kuuroillakin on usein herkkä tuntoaisti. Niin,yritin nähdä lintuja puiden seasta, mutta appelsiinipuut olivat niin tiheitä. Appelsiineista voin sanoa sen, että mitä rumempi appelsiini on niin sitä parempi maku! 
         Sain todella värinälkäni tyydytettyä, sillä löytyi monta,monta,monta eri vihreän sävyä. Teki pahaa palata Suomeen, jossa on kevät myöhässä. Kaipa kohta tulee enemmän väriä kunhan luonto herää! Aloin miettiä matkan aikana, mitä voisin tehdä pienenpienessä puutarhassa. Kreetalla näkee ihania puutarhia, joista ei puutu ruusuja, pioneja, oliivipuita, sitruunapuita..Niissä liikkuu usein vapaasti kanoja. Kissoja näkyy olevan usein autojen alla. Koirat kulkevat aika vapaasti ja kiltisti.

Eikö ole unelmien puutarha! Jos katsoo tarkkaan, niin huomaa muovisia ämpäreitä. Suomessa ollaan suhteellisen tarkkoja, millaisia ruukkuja käytetään. Kreetalla näkee myös metallisia, ruostuneita tynnyreitä kukkaruukkuina. Ihan mikä vaan käy ruukuksi! Pitää katsoa, mitä löytyy kotoa. Niin voi laittaa vaikka säkki ruukuksi.
        
Ihanaa kevään jatkoa!!

Munapää vai punapää?

Tuli eilen tekstiviesti ystävältä naurupäivän kunniaksi:

"Kuuro meni baariin ja kassalla hän tilasi olutta sanomalla: AURA! Kassa ilmoitti summan, kuuro maksoi ja odotti saavansa olutta. Kassa kehotti kuuroa istumaan. Kuuro istui ja hän ihmetteli, miksi olut oikein viipyi. Myöhemmin tarjoilija toi pöytään KAURApuuroa. Nolona kuuro söi lautasen tyhjäksi ja häipyi heti."

Nauroin vitsille, mutta se ei ole oikeasti vitsi, vaan tositapahtuma. Joskus tulee puhuttua väärin tai viitottua väärin. Suomalaisessa viittomakielessä voi joskus viittoa kahvin sijasta viinaa. Sellaisia lipahduksia sattuu ihan kenelle tahansa. Olen pari kertaa saanut vettä, vaikka yritin pyytää fantaa. Kun V ja F muistuttavat jonkin verran toisiaan, kuten myös M ja P. Olen kerran puhunut vahingossa tytäräni munapääksi, vaikka piti sanoa punapää. 

Siksi turvaudun mieluummin kynäpaperiviestintään uusien ihmisten kanssa, jotta ei tulisi turhauttavia väärinymmärtämisiä. Eihän voi aina olla tulkki kainalossa mukana joka paikassa. Jos tietää, että on menossa pankkiin yms. Silloin on hyvä tilata tulkki tilaisuuteen. Joskus ei vaa saada tulkkausta. Silloin turvaudun kirjoittamiseen. Kerran terveysasemalla vastaanotolla sanottiin, että olisi niin helpompaa puhua. Silloin kielsin virkailijaa käyttämästä 7v. lastani tulkkina ja huomasin huuliolta, miten hän hermostui ja sanoi sanottavansa. Kirjoitin paperille seuraavasti: "Ymmärrän, että on helpompaa puhua kuin kirjoittaa. Mutta lasta ei voi käyttää tulkkina. Kirjoitetaan asiat näin paperille."  Ei ollut asiakaspalvelua ihan parhaimmillaan.

 

Tulkki mukana vai ei?

Haluan ensin kertoa vitsin hautajaisista. 

"Pappi kysyy kuurolta, sokealta ja pyörätuolissa istuvalta, mitä he haluavat ottaa mukaan hautaansa. Pyörätuoli istuva toteaa, että tämä pyörätuoli on hyvä ottaa mukaan. Sokea miettii hetken ja sanoo, että valkoinen keppi on tärkeää ottaa mukaan. Pappi kysyy kuurolta, mitä hän haluaa ottaa mukaan. Kuuro vastaa: tulkki!"

Voi olla, että tämä ei ole enää vitsi. En ole laskenut tarkkaan, miten paljon käytän tulkkausta. Olen varmaan aika aktiivinen käyttäjä, sillä on tullut aina tilattua joka viikko monta kertaa. Millaisissa tilaisuuksissa tarvitaan? Opiskelussa, työpaikan palavereissa ja myös erilaisissa asioimistilaisuuksissa, mutta harva ajattelee, että myös kotona tarvitaan.

 Miten niin kotona? Aika moni ajattelee, ettei tarvita tulkkausta omissa perhejuhlissa. Näin vanhempani ovat ajatelleet, mutta harva kuuleva ymmärtää, miltä tuntuu olla ulkopuolinen omassa perheessä. Olen pienestä pitäen joutunut kysymään: "Mitä?" ja saanut vastauksesi esimerkiksi: "Työasioita vaan", "Kerron myöhemmin" tai "Ei mitään tärkeää". Olen joskus nauranut mukana ymmärtämättä, mille asioille nauretaan. Tämä on ollut hyvin ärsyttävää. Moni sukulainen ei osaa viittoa, vaikka heillä olisi ollut hyvät mahdollisuudet oppia viittomaan. Vain pari tätiä äidin puolelta osaa viittoa. Serkut eivät ole oppineet viittomaan. Roikuin aina leikeissä mukana ja yritin lukea huulilta ja puhua siansaksaa, josta kukaan ei ymmärtänyt.

Koti on sen verran pyhä alue, johon ns.vierailla ei ole asiaa. Kun perustin perheen, aloin tilata aina tulkkausta perhejuhliin. Äitini ei aina hyväksynyt tulkkausta, vaikka se on ihan kaikkien etu. Olen ehdottanut tulkkitilausta kotiin joulun viettoon, mutta vastauksena oli kauhistunut ilme. Jouluihmisenä olen samaan aikaan ahdistunut ja iloinen. Joulun pitäisi olla iloinen tapahtuma, mutta ei aina olekaan. Joulupöydässä siskoni tai avomieheni kertoo joskus tiiviisti, mitä pöydässä puhutaan. Joulumieli joskus häviää siinä pöydässä, mutta palaa kun joulupukki tulee viihdyttämään lapsia. Joulusuklaa lohduttaa pahaa mieltäni.

Olen aina luullut olevani ulkopuolinen ja ahdistunut, mutta asia ei ole niin. Tilasin tulkkausta siskon häihin, jossa yksi serkuistani kertoi, miten on ollut vaikeaa lapsena minun kanssani. Tajusin, että en ollut ainoa, joka on kärsinyt asiasta. Onneksi nykyään on aika helppoa tilata tulkkausta mitä erilaisimpiin juttuihin. Tilasin kerran kotiini kahdeksi viikoksi joka aamu seitsemältä, jotta tietäisin miksi kuulevat lapseni riitelevät suomen kielellä. Jo toisella viikolla toinen lapsistani sanoi :" Ei kai huomenna tule taas.."  Kuurona äitinä on ollut aika vaikeaa olla vanhempi. Vanhemmuus on ollut aika vaikeaa. Pitäisikö olla aina tulkkausta joka päivä omassa kodissani aamusta iltaan? Olen joskus miettinyt, pitäisikö olla joku tulkki aina mukana ruokapöydässä kun usein menee suomenkielelle, vaikka lapset ja avomies osaavat viittoa. Miten saisi lasten isää tai vanhempiani ymmärtämään, että voisimme viittoa ruokapöydässä? 

Ulkopuolisuuden tunteeseen ei voi milloinkaan tottua. En ole varmaan ainoa, joka kokee olevansa ulkopuolinen. Siksi tilaan tulkkausta erilaisiin tilaisuksiin. Sinä, joka olet tekemisessä kuurojen kanssa jollain tavalla. Pyydä kuuroa tilamaan tulkkausta, jos sinulla ei ole oikeus tilata. Voi olla, että moni kuuro ei ole vielä hoksannut, miten kannattaa tilata tulkkausta esimerkiksi perhejuhliin.

 

Vähemmistökieli vai ei?

Tuli uusia tietoja viittomakielen opetukseen liittyvistä asioista. Lyhyesti: suomalainen viittomakieli ja myös suomenruotsalainen viittomakieli ovat Suomessa vähemmistökielen asemassa kuten myös romani ja saame. Jyväskylän kaupunki voi maksaa opettajalle palkkaa, jos on vähintään kaksi (2) oppilasta. Kyllä on ihan selvä asia, että mitä enemmän oppilaita ryhmässä niin sitä parempi, mutta pallo on vanhemmilla. Pitää kyllä vielä selvittää eri käsitteistä: vähemmistökieli, äidinkieli ja kotikieli.

Jyväskylän alueella elää monta eri viittomakieltä: suomalainen, suomenruotsalainen, ruotsalainen, virolainen ja venäläinen .Jyväskylän kaupungin opetustoimen mukaan voidaan järjestää myös muiden viittomakielten opetusta, jos on oppilasta vähintään neljä (4). Muut viittomakielet eivät ole ns. vähemmistökielen asemassa. Näin opetustoimesta sanottiin. Meidän tulee tukea myös muita viittomakieliä kuin vain suomalaista tai suomenruotsalaista, joilla on vähemmistökielen asemassa.

Näistä asioista keskusteltiin perheillassa 8.4. Jyväskylän kuurojen yhdistyksellä. Lapsista näkee, miten hauskaa oli kokoontua yhteen. Ensin juotiin mehut ja syötiin vähän herkkuja. Tutustuttiin toisiimme. Yllättävän monta perhettä asuu Jyväskylän seudulla. Toivottavasti tulee jatkossa lisää tapaamisia. Vertaistukea tarvitaan aina, mutta tärkeintä on antaa lasten tavata toisiaan. Kuurojen vanhempien lapset tarvitsevat toisiaan ja nauraa puhutuilla tai viitotuilla kielillä. Lapset saivat nauttia esityksistä ja saada jäätelöä pingviiniltä ;)

Laskin, että Jyväskylän alueella asuu enemmän monikielisiä perheitä kuin kaksikielisiä perheitä. Lapsi voi puhua ja viittoa yhteensä 3-4 eri kieltä. Perheet tarvitsevat oikeasti tukea. Osaavatko neuvolat ja päiväkodit tukea monikielisiä perheitä? Ei kai enää pakoteta yksikielisyyteen?


p.s. Jyväskylässä on kesätapahtuma 10.-13.7. Mäki-Matin perhepuistossa tulee olemaan viittomakielisiä ohjelmia. Lisätietoa tullee lähiaikoina, mutta laita kalenteriisi :)

8.4. klo 18-20

 Kerroin viimeksi, mitä suomalainen viittomakieli äidinkielenä - opetusasialle kuuluu. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua kaikenlaisia asioita. Kuurojen Lehden toimittaja otti yhteyttä ja kyseli, miten olen ajanut tätä asiaa. Pyysin häntä lukemaan blogiani ja myös ottamaan yhteyttä Jyväskylän opetustoimeen, joka on kenties asioista eniten perillä.

Kävin viime viikonloppuna Savonlinnassa ja tuli huomattua hauskan seinämaalauksen linnuista. Sopii pääsiäisteemaksi. Oli mukavaa tavata Savonlinnan viittomakielisiä ja todeta, miten he elävät ns. hidastettua elämää. Vailla kiireitä mihinkään. Meillä on paljon oppimista heistä.

No, nyt varsinaiseen asiaan. Odotan innollani 8.4. viittomakielisten perheiden iltaa, jolloin yhdessä keskustellaan viittomakielisyydestä, äidinkielen opetuksesta yms. Olet tervetullut mukaan Jyväskylän Kuurojen Yhdistys ry:lle ma 8.4. klo 18-.  Ilmarisenkatu 20. Paikalla on myös tulkkausta, että kuka vaan voi tulla mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan. Ajatusten vaihtoja ja keskusteluja oikeasti tarvitaan.

Mutta toivotan hyvää pääsiäisen jatkoa!

Yhteydenotto

Nyt on lapsillani hiihtolomaa ja minulla flunssaa, mutta haluan kertoa mitä suomalainen viittomakieli -äidinkielenä opetusasialle kuuluu.

Vähän yli viikko sitten sain yhteydenoton etelästä. Yksi kaupunginvaltuutettu halusi tietää, millainen tilanne on suomalainen viittomakieli -äidinkielenä opetus pääkaupunkiseudulla. Ilahduin kovasti viestistä, että joku on kerrankin kiinnostunut tästä asiasta. Kerroin hänelle, että olen muuttanut tyttäreni kanssa takaisin Jyväskylään.

En tiedä tarkkaan, millainen tilanne on tänä päivänä, sillä pääkaupungin seutu on aika iso. Tietääkseni Helsingin Vuosaarella on alettu järjestämään tammikuusta lähtien, mutta vain kaksi oppilasta käy tunneilla. En tiedä, miten asiasta on tiedotettu viittomakielisille vanhemmille. Tiedottaako Helsingin opetusvirasto kouluille Vuosaarella järjestettävistä tunneista vai miten? Toivon kuitenkin, että tästä asiasta keskusteltaisiin vähän jokaisessa paikassa. Enemmän keskustelua. Vuorovaikutusta. Annoin valtuutetulle pari äidin s-postiosoitteita ja toivon, että alkaisi oikeasti keskustelu myös viittomakielisessä yhteisössä.

Kuurojen Liitto ry:ssä tulisi olla oikeasti lapsiasiavaltuutettu, joka voisi perehtyä näihin kysymyksiin ja valistaa myös viittomakielisiä vanhempia, neuvoa miten asioita voidaan ajaa. Tämä taitaa kuulostaa jo kliseeltä, mutta sanonpa uudestaan: ihmisoikeudet eivät toteudu, jos kielellisiä oikeuksia ei ole.


p.s. vapaaehtoisia etsitään Jyväskylän kesätapahtumaan (10.-14.7.). Jos olet kiinnostunut toimimaan satutätinä/setänä, leikkiohjelmien vetäjänä tai lastennäytelmässä, ilmoita tähän osoitteeseen: outijyvaskyla@hotmail.com. Voitais kokoontua huhtikuun alussa suunnittelemaan lapsille viittomakielisiä virikkeitä Mäki-Matin perhepuistossa.

Pilviä

Tekisi mieli maalata taas seiniä. Maalaminen tekee niin hyvää kun näin näkee heti työn jälki. Kävin viikon alussa Helsingissä ja oli pakko piipahtaa yhdessä liikkeessä, jotta saisi väriterapiaa ja energiaa tähän itsekkääseen maailmaan. Olisi hienoa elää huoneessa, jossa olisi aina pilviä.

Pilviä on aina ollut mukavaa katsella. Kun olin pieni lapsi, käytiin paljon isovanhemmilla jotka asuivat noin 40 kilometrin päässä. Matka tuntui aina ikuisuudelta, mutta aikaa kului aina katsellessa pilviä. Ai, tossa näkyy olevan koira tai krokotiili. Joskus nukahdin autoon kun muut perheen jäsenet rupattelevat suomeksi.

Samasta liikkeestä löytyy myös isommillekin vaatteita ja kenkiä, mutta isoja kokoja tulee sitten keväällä. Olisi kivaa laittaa jalkaan alla olevan kuvan saappaat.

Sinuna menisin katsomaan, miten ihana tää kauppa onkaan. Siinä kaikki murheet kaikkoavat ja palaat jälleen lapseksi. Pitää kurkita verkkokauppaan, jos löytyisi nuo saappaat!

http://www.tinttu.com/