Hanskat tiskiin?

Talvi on ollut aika ihmeellinen, kun lunta on ollut todella vähän. Toisaalta on ihan samantekevää, sillä akillesjännetulehduksen vuoksi minun on pitänyt olla ihan varovainen. Huhtikuu on ihan pian ja myös kunnon kevät. Lisääntyneen valon ansiosta tuntuu, että jaksaa tehdä vaikka mitä vaan! Olen huomannut, että olen ottanut tavaksi kertoa suomalainen viittomakieli äidinkielenä -opetuksesta pari kuukauden välein. En tiedä, onko kukaan kiinnostunut tästä asiasta. Asiat eivät todella muutu nopeasti. Olen alkanut ymmärtää, että kaikkea ei tosiaan voi saada. 

Vähän ennen joulukuuta viittomakielen opettaja jätti työnsä. Opetustoimesta ilmoitettiin, että opettajan täytyy keskittyä opintoihinsa. Jäin odottamaan ilmoitusta uudesta opettajasta, sillä ollaan sentään yliopistokaupungissa.

Tammikuun alussa ei kuulunut mitään. Odotin, kunnes kyllästyin odottamiseen ja otin yhteyttä tammikuun loppupuolella. Tuli vastaus, että asiat ovat edelleen kesken. Jäin sitten odottamaan.

Kului kuukausi. Ei vieläkään mitään viestiä.

Kysyin sitten lapseni koulusta asiasta, mitä voisimme tehdä asialle. Sain myöhemmin tylyn vastauksen koululta, että asia ei kuulu heille. Otin sitten uudestaan yhteyttä opetustoimeen.

Tuli vastaus, että ei opettajan paikkaa täytetä kaupungin YT-neuvottelujen takia. Samalla kerrottiin, että yhden koulun viittomakielen opetustarjous oli liian kallis kaupungille.

Otin sitten yhteyttä Kuurojen Liittoon ja kerroin tarkemmin tapahtuneista asioista. Saa nähdä, mitä tulee tapahtumaan. Mutta tämä kaikki on ollut uuvuttavaa.

Tämä kaikki alkoi jo 10 vuotta sitten. Vieraan kielen oppijat saavat viittomakielen opetusta paljon helpommin kuin äidinkieliset. Pitäisikö minun lyödä hanskat tiskiin?