Opintovapaa alkoi!

Tuntuu epätodelliselta, että ei nyt tarvitse lähteä Helsinkiin. Opintovapaa alkoi!

Sairastuin ennen joululomaa, ja olin 3 viimeistä työpäivää sairaana. Harmittaa, sillä minun piti silloin tarkistaa opiskelijoiden tehtäviä. Kaipa nyt opintovapaan alussa voin vielä tarkistaa, jotta sijaiselleni ei tulisi niin kauheasti töitä. Töitä on aina liikaa. Voi olla, että suhtaudun liian vakavasti ja yritän tehdä työni mahdollisimman hyvin. Todellisuudessa ei millään ehdi tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Riittämättömyyden tunne on niin inhottavaa, mutta sen kanssa pitää elää. Eräs ystäväni sanoi, että työpäivän aikana pitäisi palautua. En muista, milloin tuntuu että olisin tehnyt töitä ajallaan ennen työpäivän loppumista. Olen varmasti tehnyt paljon töitä ilmaiseksi kun on pitänyt iltaisin tarkistaa, suunnitella seuraavan päivän työtä. Eikö opettajan työhön kuulu tehdä töitä iltaisin? Kuule, mulle kävi niin, että työkoneeni oli hajoamassa syyskuussa, juuri pahaan aikaan kun opetusta voi olla viikossa noin 25-30 tuntia. Olin monesti itkun partaalla, kun piti valmistella seuraavan päivän opetusta, mutta kone sammui kun oli niin kuuma. Kello oli jotain 17.30 ja olisi pitänyt lähteä aikaisemmin pois töistä, mutta en voinut. Piti miettiä, mitä tehdä kun kone ei toimi. On tullut käytettyä vanhanaikaisia opetusmenetelmiä, jotka ovat kuitenkin erittäin toimivia. Ilahduin, kun huomasin, että eräässä luokassa on edelleen vanhanaikainen piirtoheitin toimivassa kunnossa. Kokeilin pari kertaa ja tunsin palanneeni 1990-luvulle, jolloin aloitin suomalaisen viittomakielen opettajan uraa. Minulla oli silloin aina farkkuliivi ja pino kalvoja, jotka ovat nyt laatikoissa. En voisi milloinkaan luopua noista kalvoista. Luovuutta ja kärsivällisyyttä tosiaan tarvitaan opetustyössä, kun elämässä ei ole koskaan pysyvää tai varmaa. Eikö ole kauheaa, miten me ollaan riippuvaisia tekniikasta. Millaista oli viittomakielen opetustyö D.F.Hirnin aikaan 1900-luvun alussa kun hän oli opettanut sen ajan viittomakieltä kuuleville? Ilmeisesti opettaja oli kävelevä sanakirja, kun Hirnin sanakirjat ilmestyivät myöhemmin.

Tunnen etuoikeutetuksi, kun voin nyt opintovapaan aikana pysähtyä pohtimaan suomalaisen viittomakielen oppimista. Lisensiaattityöni käsittelee suomalaisen viittomakielen oppimiskokemuksia. Miltä tuntuu opiskella uutta kieltä vieraana kielenä? Lisensiaattityön lisäksi opiskelen vähän museologian perusopintoja. Heritologia on aina ollut lähellä sydäntäni, ja vaipun usein pohtimaan, miten ennen elettiin, selviydyttiin. Viittomakielisten tarinat, kokemukset ja muistot ovat niin mielenkiintoisia, kuten yleensä ihmisten elämä. Olen suomalaisen viittomakielen opetustyössäni kertonut paljon opiskelijoille viittomakielisten tarinoita, muistoja, kokemuksia, että sain kerran opiskelijoita melkein itkemään. Oli pakko pyytää seuraavilla tunneilla anteeksi opiskelijoilta, kun kertoilin vähän kaikenlaisista asioista, mistä ei aina puhuta/viitota. Viittomakielisten yhteisössä on paljon traumoja, mutta myös viisautta ja huumoria. Tulkkiopiskelijoiden on hyvä tietää monenlaisista asioista, jotta voidaan ymmärtää paremmin suomalaista viittomakieltä ja sen historiaa,kulttuuria.

Pitää lopetella, kun pannukakku näyttää olevan valmis. Luulen, että tulen kertomaan silloin tällöin opintovapaan aikana tapahtuneista asioista ja tulleista ajatuksistani.