Muistelen erästä tapausta vuosien takaa. Olin erään kuurojen yhdistyksen johtokunnassa nuorena jäsenenä ja sain oppia paljon järjestötoiminnasta. Opittavaa oli paljon ja on edelleen aina jotain uusia asioita opittavana. Eräs yhdistyksen jäsen valitti minulle, että hänen puolisonsa ei ole vielä saanut yhdistyksen viiriä. Olin ihmeissäni, mikä viiri oikein on. Jäsen selitti minulle, että pitkäaikainen aktiivinen jäsen yleensä saa viirin vuosikymmenten työn aktiivisuudesta, jos jäsen täyttää vuosikymmeniä. Olin silloin johtokunnassa vuoden, ja ei kukaan aikaisemmin kertonut tästä vanhasta perinteestä. Otin asian esille johtokunnan kokouksessa ja yksi johtokunnan jäsen tarkisti ns.viirivihosta, kuka on jo saanut. Silloin olin ihan onnessani kun sain oppia yhden yhdistyksen tärkeistä perinteistä. Missään kirjoissa ei ole tällaista hiljaista tietoa. Yhdistyksen säännöissä ei ole mainittu tästä tavasta.
Nykyään puhutaan paljon yhdistysten hyvinvoinnista. Miten ihmiset voivat? Kuurojen Liitto ry on järjestänyt hyvinvointikursseja. Keskustellaan, miten nuoret ja vanhemmat jäsenet voivat työskennellä yhdessä. Meidän olisi aika korkea järjestää erilaisia kursseja ja tehdä tutkimuksia. Millainen on suomalainen tai suomenruotsalainen kuurojen/viittomakielisten perinne? Miten perinne jatkuu? Onko meillä saatavilla perinnekirja, jossa voitais kertoa viittomakielisten elämäntavoista ja niin edelleen? Kenties tämä auttaisi yhdistämään meitä viittomakielisiä yhteen ja edistää yhteisöllisyyttä. Nuoret eivät aina tiedä edesmenneistä kuuroista ja muista ihmisistä, jotka todella tekivät paljon työtä suomalaisen viittomakielen puolesta. Viitotaanko kuurojen lasten ja nuorten käymissä kouluissa meidän kulttuuristamme, historiastamme ja vahvoista viittomakielisistä ihmisistä? Meidän tulee tukea nuoria ja välittää heille yhteisömme voimaa, tietoa, iloa ja tarinoita. Meillä on upea suullinen kulttuuriperintö, josta meidän tulee olla ylpeitä. Tarvitaan oikeasti lisää tutkimusta näistä aiheista.
Opiskelen nyt museologian perusopintoja. Museologian professori Vilkuna totesi, että tietämättömyys on pahin asia mitä kulttuurinperinnölle voi tapahtua. Tutkikaamme yhdessä näitä asioita ja kirjoitetaan ylös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti